Kesäjuttuni on kestänyt koko talven. Kertoo huonosta oman elämän suunnan hahmottamisesta. Mitään fiksumpaa kuin viettää nuori elämä parisuhteessa. Mitähän ajattelen 20 vuoden kuluttua. Elän elämäni parasta aikaa, ja jos totta puhutaan, en yhtään ymmärrä miksi kukaan haluaa vanheta elämän alamäessä, kun näin matalalta aloitetaan. Kaikki kuitenkin tietävät, että nuoruus ei nuorena tunnu kovinkaan mukavalta (paitsi niiden mielestä, joilla menee loistavasti, joita on yksi kymmenestä tuhannesta). Entä sitten kun on ihan oikea aikuinen?

Tuulitunneli vasemmasta korvastani oikeaan. Sieltä nämä ajatukset tänään tulevat. Sen varmaan huomaa.